Skip to content

Moskova

Tykkää

Tunsin oloni jälleen kovin onnekkaaksi, kun matkasin eilen illalla kotiin työmatkalta Moskovasta. Olen onnekas, koska olen päässyt matkustamaan niin moneen uuteen paikkaan ja tutustumaan uusiin kulttuureihin.

Moskovaan lähdin päivätyöni takia ja en oikein tiennyt mitä kohteesta pitäisi etukäteen ajatella. Olin ollut neljä vuotta aikaisemmin työmatkalla Pietarissa ja pidin kaupungista, vaikka muutaman päivän pikapyrähdyksellä ei paljoa ehtinyt näkemään ja oli niin kylmä ettei autosta pystynyt nousemaan edes ottamaan kuvia nähtävyyksistä.

No, eipä Moskovassa ollut kovinkaan paljon lämpimämpi, mutta pystyin kuitenkin paikallisen kollegani kanssa kulkemaan kaupungilla ja tutustumaan kaupunkiin myös jalan (ja metrolla). Työn lomassa ihana kollegani ehti näyttämään minulle yllättävän paljonkin kaupunkia. Kollegani on syntynyt ja elänyt koko elämänsä Moskovassa, joten parempaa paikallista opasta en olisi voinut saada.

Moskovan metrotunnelit olivat upeita
Moskovan metrotunnelit olivat upeita

Pääsin syömään ruokia, joista olin ennen vain lukenut ja ensimmäisenä iltana kaksi paikallista kollegaani vei minut georgialaiseen ravintolaan. Ravintola oli massivisen kokoinen ja tuntui että istuisimme metsän keskellä pöydässämme, kun alakerrassa liplatti vesi jossa uiskentelivat värikkäät kalat, valaistus oli hämyisä ja sisustuksessä oli käytetty puuta.

IMAG4676-001

IMAG4689-001IMAG4692-001

Illallisella istuttiin viisi (!) tuntia ja söimme pienissä erissä.. aloitimme kylmällä kasvis-yrttiannoksella, jatkoimme juustoiseen georgialaiseen leipään joka näytti pizzalta. Maistelimme paputahnaa, mausteista kanaa vaaleassa kastikkeessa ja kuivattua lihaa. Pääruokana oli iso annos erilaisia lihoja, kanaa, kalaa.. ja ruokajuomana oikein maukas, omaan makuuni sopivan kevyt, georgialainen punaviini.

Puolen tunnin välein ravintolan ”bändi” lauloi ruokailijoille georgialaisia lauluja, en niistä sanaakaan ymmärtänyt mutta hauskoja setiä olivat.

Suosittelen lämpimästi, jos eksyt Moskovaan, kokeilemaan georgialaisia ruokia. Itse tykästyin ihaniin, tuhteihin ja mausteisiin ruokiin.

Toisena päivänä työpäivän päätteeksi kävimme kävelykierroksella Moskovan keskustassa, kuljimme pääasiassa metrolla ja olin jälleen kiitollinen paikallisesta oppaastani. En olisi löytänyt tietäni oikeisiin paikkoihin, koska kaikki kyltit olivat venäjäksi.

Ruokajuttujen väliin on pakko kommentoida että oli mielenkiintoista seurata paikallisia, heidän tyyliään ja katumuotia Moskovassa. Vaikka en mikään turkisten kannattaja olekaan, ihailin silti avoimesti upeita turkiksia ja turkishattuja joita monet lapsesta mummoon käyttivät.

Pyhän Vasilin katedraali
Pyhän Vasilin katedraali
Moskovan Kreml
Moskovan Kreml

Kävelykierroksen päätteeksi söimme uzbekistanilaisessa ravintolassa, jonka nimi kääntyy englanniksi White Sun of the Desert. Ravintola nimi tulee legendaarisesta Neuvostoliiton aikaisesta elokuvasta vuodelta 1970.

Kun astuimme ravintolaan, minulle tuli olo että olen tuhannen ja yhden yön sadussa. Mikä sisustus! tarjoilijoita varmaan nauratti kun kuljin pöytäämme suu auki ja silmät pyörien! huikean sisutuksen lisäksi ravintolassa oli myös ohjelmanumerona napatanssia, olin tuossa vaiheessa, alkupalan jo syöneenä lähes lumoutuneessa tilassa. Kollegoitani huvitti lapsenomainen innostukseni ravintolasta, mutta en pystyntyt pidättelemään itseäni!

IMAG4743_1-001

Perinteinen uzbekistanilainen salaatti ja uunituuoretta leipää
Perinteinen uzbekistanilainen salaatti ja uunituuoretta leipää
Kokki annostelemassa lammaspilafiani
Kokki annostelemassa lammaspilafiani
IMAG4760-001
Jälkiruokabuffet
Jälkiruokabuffet
Suklaafondant pistaasipähkinäkastikesydämellä ja vaniljakermalla
Suklaafondant pistaasipähkinäkastikesydämellä ja vaniljakermalla

Perinteinen alkupalasalaattini näyttää ehkä yksinkertaiselta, mutta tuoreiden yrttien voimaa ei saa aliarvioida. Salaatti oli raikas ja maukas sekä erinomainen alku illalliselle. Pääruoaksi minulle suositeltiin pilafia tai pilahvia suomeksi. Tein työtä käskettyä ja tilasin annoksen. Voi pojat, miten hyvää! yksikertaisesti riisiä, kasviksia ja mureaa lihaa maustettuna. Taas tuli todistettua että ei parhaisiin ruokiin tarvita kuin muutama laadukas raaka-aine.

Ravintolassa olisi myös ollut mahdollisuus nautiskella jälkiruokabuffetista, jossa oli hurja määrä pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, halvaa ja muita herkkuja, mutta suurena suklaan ja pistaasin ystävänä en saanut listalla ollutta suklaafondantia mielestäni. Ne jotka jakavat rakkauden näihin herkkuihin ymmärtävät varmasti valintani.

Viimeisenä päivänä pääsin myös vielä ostoksille ennen kuin matkasimme toimistolle kollegan kanssa. Hän haki minut hotellista ja huristelimme toiselle puolelle kaupunkia uzbekistanilaiselle torille. Hän halusi yllättää minut kun olin niin ihastunut uzbekistanilaiseen ruokaan ja ravintolassa käytettyihin astioihin.

IMAG4769-001IMAG4773_1-001IMAG4774_1-001IMAG4776-001IMAG4777_1-001

Mikä ruokaintoilijan paratiisi!ostin mukavalta maustekauppiaalta valmiit mausteseokset pilahviin, saslikiin sekä erääseen georgialaiseen kanaruokaan, jota söin ensimmäisenä iltana Moskovassa, mutta jonka nimeä en tiedä. Lisäksi nappasin mukaan herttaiselta armenialaiselta pariskunnalta armenialaista pastaa sekä tomaattikastiketta.

Minulla on tapana ostaa matkoiltani jonkinlainen muisto keittiööni ja tällä kertaa ostin perinteisiä uzbekistanilaisia astioita. Valitsin muutaman pienen lautasen ja kulhon kauniissa vihreä-valkoinen-sininen väriyhdistelmässä. Harmittelin että olin lähtenyt matkaan niin pienellä matkalaukulla, koska olisin halunnut ostaa mukaani koko astiaston!

Viimeisen työpäivän päätteeksi ehdimme vielä ennen lentokentälle lähtöä venäläiseen ruokakauppaan hamstraamaan minulle hunajaa, suklaata, mausteita, sinappia ja piparjuurikastiketta. Kaikki kollegani suosituksia. Myönnän, että jouduin istumaan matkalaukkuni päällä jotta sain sen kiinni, mutta kyllä kannatti!

Kaikenkaikkiaan minulle jäi Moskovasta positiivisempi kuva kuin olin aluksi kuvitellut. Liikenne oli kyllä juuri sitä mitä olin kuvitellutkin, kyllä suomalaista kauhistutti etupenkillä kun näki toiminnan eturivin paikalta.

Ja koska toin mukanani kaikenlaista ruoanlaittoon liittyvää, blogiin ilmestyy varmasti vielä lähiaikoina postauksia mm. armenialaisesta pastasta.


4 Comments

  1. Mä ymmärrän, en olisi saanut sitä fondantia mielestäni. :p

    Aivan mielettömän upeita nuo astiat. Miten hyvältä nuo näyttäisivät vaikka yhdessä hieman tylsään Teemaan mixattuna?!?

    • annemi

      Haha, Jonna, arvasin että siellä ruudun takana on joku joka ymmärtää tämän tilanteen 😉 ja pakko kyllä hehkuttaa noita astioita, niin kauniit juurikin sen tavallisen Teema-sarjan kanssa <3

  2. Kiva pläjäys,en ole koskaan ollut Venäjällä…Täällä on uzbekistanilaisia ja georgialaisia ravintoloita joitakin,mutta en ole niissä käynyt,paitsi yhdessä modernimmalssa georgialaisessa,koska taitavat olla aika lihavoittoisia.Olen myös syönyt georgialaista khachapuria täällä,mikä oli hyvää.

    • annemi

      Juu, kovasti oli pääruoissa lihaa mutta alkuruoissa oli kovasti kasvisvaihtoehtoja ainakin Moskovassa 🙂

Kommentointi on suljettu.