Skip to content

Kategoria: kaupallinen kampanja

Kiinalainen illallinen & kiinalaiset lihapullat

Tykkää

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Atria

Olen aina ollut kiinnostunut aasialaisista keittiöistä, ruoista, kulttuureista ja tavoista. Meillä syödäänkin aika paljon aasialaista ruokaa ja esimerkiksi minikokki tykkää hurjasti thaimaalaisesta ruoasta. Kiinalainen keittiö on aika vieras itselle, olen käynyt kerran Shanghaissa ja se reissu ei vakuuttanut minua kiinalaisen keittiön upeudesta (reissusta saamallani vatsataudilla on varmasti osuutta asiaan…), mutta etenkin kotikeittiössä olen halunnut kokeilla erilaisia kiinalaisen keittiön herkkuja.

Asia järjestyikin hauskalla tavalla kun pääsin osallistumaan bloggaajakollegoiden kanssa Atrian ja Tekirin yhteistyössä järjestämälle kiinalaiselle illalliselle. Ilta järjestettiin sen kunniaksi, että Atria on vihdoin vuosia kestäneen prosessin jälkeen saanut luvan viedä suomalaista sianlihaa Kiinaan. Atria on siten ensimmäinen suomalaisyritys joka saa viedä Kiinaan sianlihaa.

kiinalainen illallinen

Kiinassa sianlihaa käytetäänkin paljon monipuolisemmin kuin Suomessa ja se onkin kiinalaisen keittiön ehkä yksi olennaisimmista raaka-aineista, sianliha on myös olennainen osa kiinalaista kulttuuria. Kiinassa käytetään siasta lähes kaikki ruhonosat, kuulimme illallisella kalligrafia-opettaja Saana Virtaselta, että esimerkiksi sian sorkat ovat suurta herkkua Kiinassa.

Atrialla on viennin myötä innostuttu tutustumaan lähemmin kiinalaiseen ruokakulttuuriin. Maan ruokakulttuuri on monipuolista, ja eri alueilla syödään varsin eri tavoin maustettuja ruokia. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tulisempaa ruoka on.

Kiinalainen ruokakulttuuri voidaan jakaa kahdeksaan kulinaristiseen traditioon tai kahteentoista keittiöön. Nämä eroavat toisistaan maantieteen, historian ja kulttuurin vuoksi. Kaikki nämä suuntaukset perustuvat Kiinan neljään pääkeittiöön, jotka ovat Shandongin keittiö, Sichuanin keittiö, Kantonin keittiö sekä Jiangsun keittiö. Olin itsekseni kuvitellut, että kiinalainen ruoka olisi haastavaa tehdä ja mystisiä ainesosia olisi hurjasti, mutta ei se aina niin menekään.

Ilta olikin monella tapaa mielenkiintoinen! aluksi harjoittelimme kiinalaista kalligrafiakirjoitusta Saanan johdolla (oli muuten vaikeaa) ja sen jälkeen kokkasimme kiinalaisen ruoan asiantuntijan valitsemilla resepteillä (ja opastuksella) kiinalaisia ruokia. Pääsin itse kokeilemaan höyrykorin käyttöä, mikä tulikin tarpeeseen, koska omistan itsekin höyrykorin mutta en ole koskaan sitä käyttänyt. Sama juttuhan kävi kohoturkorini kanssa. Minulla on lojunut kaapissa leivän kohotuskori vuosia mutta vasta tänä vuonna otin sen käyttöön kun hurahdin juurileivontaan.

kiinalainen illallinen

Palataanpas siihen kalligrafiaan! Saana oli todella hyvä opettaja, kärsivällinen ja rauhallinen (eli täysin päinvastainen kuin minä itse). Harjoittelimme yhden lauseen tekoa ja se osoittautui itselle aikamoiseksi hommaksi. Tässä tapauksessa tunnin harjoittelu ei tehnyt mestaria, mutta hauskaa oli.

Kalligrafia on Kiinassa maalaustaiteen ohella erittäin arvostettua ja sitä nähdään edelleen kaikkialla Kiinassa. Oli myös mielenkiintoista kuulla hieman kalligrafian taustoista Saanalta ja hän kertoikin mm. että Kiinassa kirjoitetaan vain oikealla kädellä. Jos olet vasenkätinen, joudut opettelemaan kirjoittamisen oikealla kädellä. Ja saimme ihastella myös Saanan omaa punaista sinettiä, jolla hänen kirjoitustyönsä signeerattiin. Kiinalaisiin kalligrafiateoksiin kuuluukin olennaisena osana taiteilijan sinetti.

Kalligrafian yksi tärkeimmistä työvälineistä on sivellin, joita onkin eri kokoisia. Sivellintä pidetään sormien välissä pystyasennossa ja jokaiselle sormelle on oma paikkansa, kuten esimerkiksi puikoilla syödessä. Siveltimellä tehdään tarkoitin harkittuja vetoja ja niitä ei saa jälkeenpäin korjailla.

kiinalainen illallinen

Saana oli ystävällisesti tehnyt meille yksityiskohtaiset ohjeet miten kirjaimet tehdään. Moni kirjain aloitettiin ihan eri suunnasta ja kohdasta kuin olisin itse aloittanut ja teksti tehtiin oikealta vasemmalle. kiinalainen illallinen

Kalligrafiasta siirryimme kiinalaiseen keittiöön. Meillä olikin laaja ja herkullinen menu, Kiinassa onkin tapana tilata / tehdä pöytä täyteen erilaisia ruokia ja niitä syödään sitten samaan aikaan. Näin mekin teimme!

KIINALAINEN ILLALLINEN

Rapeaksi paistettua lihaa ja vihanneksia
Kanaa Kung Pao
Paistettuja ruskeita nuudeleita ja possusuikaleita
Kevätsipulileipäset (olen nähnyt näitä Masterchef Australia-ohjelmassa!)
Kiinalaiset nyytit ”dumplings”
Lihapullia tahmeassa riisissä (jaan reseptin postauksen lopussa)
Kiinalaisittain keitetty riisi
Friteeratut hedelmät *
Jasmiiniteetä

Menusta mainitsen sen verran, että friteerattuja hedelmiä ei juuri Kiinassa nähdä, se onkin länsimäinen näkemys kiinalaisesta jälkiruoasta ja varmasti monelle suomalaiselle tuttu. Kiinalaiseen keittiöön perehtynyt kotitalousopettaja Kati Lindfors sanoikin, että kun menua suunniteltiin, päättivät he suosiolla hypätä perinteisempien kiinalaisten jälkiruokien yli (jotka ovat kuulemma paputahnapalleroita ja muuta sellaista) ja tehdä vähän länsimaisemman jälkiruoan. Minulle tuli ainakin vahva makumuisto lapsuudesta kun lusikoin friteerattua banaania ja jäätelöä suuhuni.

Kaikki saivat valita mitä kokkaavat ja minä nostin heti käteni ylös. Halusin ehdottomasti päästä tekemään lihapullia tahmeassa riisissä, jotka höyrytettäisiin samanlaisessa korissa mikä minulla oli kotona. Päätin, että harjoittelen sen käyttöä valvovan silmän alla ja sitten uskallan kotonakin. Eihän sen käyttö toki vaikeaa ollut, mutta kannattaa muistaa hieman vahtia ettei vesi lopu kesken kuten minulle kävi.. meinasi kori palaa pohjaan!

Annoksen teko aloitetaan liottamalla riisiä yön yli. Eli tässä kannattaa hieman varautua ja laittaa riisit likoamaan jo kokkaamista edeltävänä iltana.

kiinalainen illallinen

Resepti on virkistävän yksinkertainen (olin kuvitellut että kiinalaiset ruoat olisivat jotenkin erityisen mutkikkaita valmistaa). Porsaan jauhelihaan sekoitettiin nippu pieneksi silputtua kevätsipulia, raastettua inkivääriä, mausteet. Itselläni taikina jäi sen verran löysäksi että lisäsin siihen ohjeen mukaan perunajauhoa, noin desin.
kiinalainen illallinenkiinalainen illallinen

Sen jälkeen kaadoin riisistä vedet pois, pyörittelin jauhelihamassan pieniksi palloiksi ja kierittelin lihapullat riisissä. Höyrykoriin laitetaan leivinpaperi pohjan päälle ja siihen päälle lihapullat. Paistinpannu kuumenemaan, sopivasti vettä ja kori pannulle, kansi kiinni. Näissä lihapullissa meni noin 15 minuuttia kunnes ne olivat kypsiä.

HUOM! tarkkaile veden määrää ja varmista ettei vesi lopu kesken kypsennyksen. Lisää vettä tarvittaessa!kiinalainen illallinen

Höyryä tuli!

kiinalainen illallinen

TADAA! valmista!

kiinalainen illallinen

Lihapullat suosittelen tarjoamaan vaikka dipin kanssa. Ihastuin kovin Kiinassa paljon käytettyyn viinietikkaan (rakastan etikoita!) ja sekoitin vähän joka ruoalle sopivan dipin viinietikasta, seesamiöljystä ja chilitahnasta. Seesamiöljy on myös suosittu raaka-aine Kiinassa etikan ohella.

Lihapullien lisäksi söimme tosiaan useamman ruokalajin, pääsimme myös kokeilemaan rypytystaitoja kun teimme kiinalaisia täytettyjä nyyttejä ja seurasin mielenkiinnolla mm. kevätsipulileipien tekoa (herkullisia!).

LIHAPULLAT TAHMEALLA RIISILLÄ

2-3 hengelle

 

1 1/2 dl liotettua tahmeaa riisiä
200 g possun jauhelihaa
1 kevätsipuli
pieni pala inkivääriä
1/2 tl suolaa
1 maustemitta valkopippuria
1/2 tl viismaustetta
1 rkl sherryä
2 tl soijakastiketta
1 rkl seesamöljyä
(perunajauhoja)

TEE NÄIN:

1. laita riisi edellisenä iltana likoamaan.
2. hienonna kevätsipuli ja raasta inkivääri.
3. sekoita jauhelihan joukkoon kevätsipuli, inkivääri ja mausteet. Lisää perunajauhoa, jos seos on kovin löysää.
4. kaada riisistä vesi pois.
5. pyörittele lihamassasta pullia ja kierittele ne tahmeassa riisissä.
6. kypsennä pyörykät höyryttämällä, kypsymisaika on noin 15 minuuttia.

 

*

Täältä voit lukea bloggajakollegoiden postaukset:

Peggyn pieni punainen keittiö

12 Comments

Piltti 65-vuotta ja muutama ajatus ruokailusta

Tykkää

Kaupallinen yhteistyö Piltti

piltti

Olin aiemmin tällä viikolla ensimmäistä (vai toista, en muista) kertaa minikokin kanssa bloggaaja/mediatapahtumassa. Olipa jännää! meidät oli kutsuttu lounaalle Elva Event Loftiin (UPEA!) Piltin 65-vuotislounaalle. Paikalla olivat myös mm. Maaret Kallio joka on luonut Piltille juhlavuoden kunniaksi viisi teesiä sekä Sydänliiton Kati Kuisma, joka piti puheenvuoron lapsiperheiden ruokailusta.

piltti

Meillekin Piltti on tuttu! niin varmaan monelle muullekin, veikkaan. Piltti-purkin kannet ovat poksahdelleet auki (ja poksahtelevat edelleen) meidänkin ruokahetkissämme minikokin tultua perheeseen.

Tilaisuuden puheenvuorot olivat mielenkiintoisia, myönnän itsekin sortuneeni (monta kertaa) ruoasta ja ruokatilanteista stressaamiseen, joihin Kati Kuisma antoikin hyviä vinkkejä. Olisipa Kati huhuilemassa niitä korviini kun se stressi seuraavan kerran iskee.

Minikokkimme on aina ollut aika kaikkiruokainen, innokas ja ennakkoluuloton syöjä, mutta siitä huolimatta ruokailu ei aina suju kuin etukäteen toivoisi, on niitä kausia jolloin lempiruoka onkin ihan plääh ja ääh, kun vain kylmä ruoka kelpaa, mitä näitä nyt on.. Onneksi nyt vihdoin kun minikokki on 1,5 -vuotias, olen oppinut että lapsi ei näänny nälkään vaikka yksi ateria jäisi syömättä tai joskus vaan on päiviä jolloin pieni ei jaksa istua ruokapöydässä kunnolla ja mieluummin purskuttaa ruoat ulos kuin syö ne (huokaus). Tässä on myös tullut opittua, että lapsi ei muuten syö yhtään kiltimmin jos äidillä nousee savu korvista ja leukapielet ovat kireinä (note to self).

Puheenvuoron teemana olikin että otetaan rennosti ruokapöydässä. Yritetään, yritetään!

piltti

Oli muuten itselle aikamoinen yllätys, että yksi vanhemmuuden stressaavimmista asioista on syöminen. Ei se oma, vaan lapsen. Onneksi myös kaltaiseni suorittaja-äiti on oppinut hieman relaamaan, tässä on nimittäin 18 kuukauden aikana nähty jos jonkinlaista pienimuotoista suorittamista.

Maaretin puheenvuoro ja hänen ideoimansa teesit Piltin juhlavuodelle taas muistuttivat hyvin, miksi ei tarvitsisi suorittaa niin kauheasti. Ehkä minäkin joskus opin.

Löytyykö ruudun takaa muita joilla on ollut samanlaisia kokemuksia? suorittajat saavat mieluusti ilmoittautua kommenttiboksissa, vertaistukea!

piltti

Mutta palataanpa siitä suorittamisesta takaisin lounaalle. Ihan alkuun hehkutan hieman: tilaisuudessa oli lapsiparkki! epäilin aluksi, että miten minikokki viihtyisi siellä, mutta lopulta kävi niin ettei hän malttanut olla äidin luona juuri ollenkaan kun lapsiparkissa oli niin ihanat hoitajat ja kivat leikit. Win-win! hänellä oli hauskaa ja minä sain syödä ja kuunnella puheenvuorot.

piltti

Minikokki malttoi tehdä pari lyhyttä visiittiä ruokapöytään, hän kyllä lähinnä söi lennosta ja juoksi takaisin leikkeihinsä.

piltti piltti piltti

Nyt kun minikokki on jo 1,5 – vuotias ja syö samaa ruokaa kuin muu perhe, emme juuri enää availe suolaisia Pilttejä kotona. Piltti-purkit onkin varattu nykyään reissuruoiksi, niitä otan muutaman mukaan tulevalle Saksan reissullekin. Piltiltä löytyy myös välipaloja, joita minikokki syö edelleen. Maistoimme tapahtumassa uutuuksia, kahta eri välipalapussia joissa oli jogurttia ja mysliä. Välipalapussit ovat kyllä niin näppäriä, niitä pitäisi aina olla yksi kassissa nälän yllättäessä, meidän minikokkimme ei kestä nälkää yhtään. Tässä kohtaa myönnän, että hän on tullut äitiinsä (tässä kohtaa apukokki nyökyttelee voimakkaasti, mies-parka!).

piltti

Onnea vielä Piltille syntymäpäivän johdosta! en itse ollut aiemmin tiennyt, että Piltti on todella valmistanut lastenruokia jo olympiavuodesta 1952. Turkulaisella ruokatehtaalla on pitkä historia. Muistan jo omasta nuoruudesta (kuulostanpa vanhalta..) kun jossain vaiheessa oli muotia syödä Piltin hedelmäsoseita välipalaksi!

Ps! oletteko muuten huomanneet, että blogiin on ilmestynyt uusi kategoria? koko perheen resepti-kategoriasta löydätte minikokin suosikkiruokia.

Kommentoi

Laiskan kokin kikhernepasta

Tykkää

Kaupallinen yhteistyö, Urtekram & Asennemedia


kikhernepasta kikhernepasta
Alkuviikon pastapainotteisesta ruokavinkkikoosteesta onkin luontevaa hypätä upouuteen pastareseptiin! pasta, tuo elämäni ehkä eniten syöty ruoka. Monen päivän ja illan pelastaja, hiilaripommi ja lapseni lempiruoka.

Teen Urtekramille kamppiksia pitkin vuotta ja tällä kertaa olivat vuorossa erilaiset sandwich spread– levitteet. Levitteistä tulee ensimmäisenä mieleen leipä mutta niitä voi käyttää moneen muuhunkin. Kuten pastakastikkeena! valmis levite toimiin erinomaisesti myös laiskan kokin pastakastikkeen pohjana.

kikhernepasta

Urtekramilla on kolmenlaisia sandwich spread-levitteitä. Kaikki ovat vegaanisia ja toki myös luomua, kuten kaikki Urtekramin tuotteet. Kuvissa näkyvätkin kaikki kolme makua: punajuuri & piparjuuri, tomaatti & yrtit sekä basilikalevite.

Valitsin tähän laiskan kokin kikhernepastaan tomaatti & yrtit-levitteen. Jos ette ole jo huomanneet, olen aivan hullaantunut kikherneisiin. Syön niitä monta kertaa viikossa ja nyt keksin tehdä niistä pasta-annoksen. En toki ole keksinyt mitään mullistavaa, internet kertoi että Italiassa on kikhernepastalle ihan oma nimikin: pasta con ceci. Se ei tosin ole tehty tällä kastikkeella, siinä otin vapauden soveltaa omiani.

Laiskalle, tai mukavammin ilmaistuna nopeita ruokia arvostavalle kokille, tämä kikhernepasta on kyllä lähes lottovoitto! koska käytin kastikepohjana voileipälevitettä, ei maustamiseen mennyt juurikaan aikaa. Kunhan hieman pilkkoo mukaan mieleisiään raaka-aineita ja pyörittelee pannulla niin hyvä tulee.

Tähän kikhernepastaan tuli esikeitettyjen kikherneiden lisäksi lehtikaalia. Pastan voisi tehdä 100% vegaanisena, mutta koska en ole vegaani ja rakastan juustoja ja tuhteja maitotuotteita, tässä pastassa on kastiketta notkistamassa ranskankermaa ja tavallista luomukermaa, tarjoiluun lisäsin myös reilulla kädellä parmesanjuustoa.

Kannattaa kokeilla näitä Urtekramin levitteitä, niistä on todella moneksi. Niistä saisi tehtyä myös mm. uuniperunan täytteen, dippejä, paistoksia ja miksei voisi maustaa jopa keittoja!

kikhernepasta

LAISKAN KOKIN TOMAATTINEN KIKHERNEPASTA

4 hengelle

2 dl esikeitettyjä kikherneitä huuhdeltuna
öljyä paistamiseen
1-2 ruotoa lehtikaalta putsattuna ja silputtuna
1 tl valkosipulijauhetta
ripaus valkopippuria
1 tl mustapippuria
hieman suolaa maun mukaan
1/2 sitruunan mehu
2/3 prk Urtekram tomaatti & yrtit – levitettä
1 rkl ranskankermaa
loraus, 1-2 rkl luomukermaa
hieman sitruunamehua maun mukaan jos tarve

lisäksi

pastaa
parmesanjuustoa raastettuna (tarjoiluun)

TEE NÄIN:

1. aloita laittamalla pastavesi kiehumaan
2. kun vesi kiehuu, lisää pasta ja suola
3. valuta esikeitetyt kikherneet
4. lämmitä paistinpannu keskilämmölle, lisää öljy
5. lisää kikherneet ja lehtikaali
6. lisää mausteet ja sekoita ne hyvin kikherneisiin ja lehtikaaliin
7. paista kikherneitä kunnes niissä on kiva pintaväri / rapea tuntuma
8. lisää pannulle Urtekramin tomaatti & yrtit-levite, ranskankerma ja luomukerma sekä sitruunamehu
9. sekoita
10. sekoita kikhernekastike valmiiseen pastaan
11. tarjoile parmesanjuuston kera

Kommentointi suljettu